Sanomalehti Koillissanomat

Reino Rinne pani alulle Koillissanomat palattuaan takasin Posiolle. Koillissanomien ensimmäinen näytenumero ilmestyi 18.8.1950. Näytenumeroista otettiin 6000 kappaleen painos kolme kertaa. Säännöllisesti lehti alkoi ilmestyä lokakuun 6. päivästä alkaen, kerran viikossa, perjantaisin. Ilmaisten näytenumerojen jälkeen oli maksaneita tilaajia 3274.

Mukaan hankkeeseen hän pyysi nuoruuden ajoilta ja hiihtoladuilta tutuksi tulleen kuusamolaisen Pekka Tirkkosen, hän oli toiminut aiemmin puutavarayhtiössä kasöörinä ja siirtynyt sitten pankinjohtajaksi.

Ensimmäinen Koillissanomia käsittelevä kokous pidettiin Tirkkosella 24.7.1950 mukana olivat mm. Matti Sotaniemi Posiolta, Reino Räisäsen ja Aulis Virkkula Pudasjärveltä, Eino Härmä ja Yrjo Jalava Taivalkoskelta.

Lehden nimeksi hyväksyttiin Reino Rinteen päässä muhinut Koillissanomat. Lehteä kustantamaan perustettiin Koillissanomat Oy. Osakekanta sovittiin jaettavaksi suhteutettuna Kuusamon, Posion, Taivalkosken ja Pudasjärven pitäjien asukaslukuun.

Kuusamon kansanhuollon johtajana toiminut Kaarlo Raunio tuli mukaan lehtitalkoisiin, kun Koillissanomien ensimmäinen näytenumero tuli painomusteentuoksuisena Rovaniemen Kirjapainosta. Kansanhuollon johtajana Kallella oli kaikkien kuusamolaisten osoitteet ja kirjoituskone käytettävissä. Kalkkeeripaperin avulla hän napsutteli kahdet osoitelaput kuusamolaisiin talouksiin lähetettäviin lehtiin. Asiaan innostuneena Kalle myi myös lehtiyhtiön osakkeita ja otti vastaan tilauksia.

Toisen maailmansodan jäljeltä oli Suomessa vielä voimassa paperin säännöstely. Sanomalehtipaperi oli "kortilla" ja ostoa varten piti anoa kansanhuoltoministeriöstä lupa. Koillissanomille myönnettiin paperikiintiö ja lehti ilmestyi tabloidin ja normaalin sanomalehtikoon välitä olevassa koossa kuusisivuisena kerran viikossa, perjantaisin.

Vuoden 1954 alussa sanomalehtipaperin säännöstely loppui. Tämän johdosta perustettiin useita paikallislehtiä eri puolille Suomea ja Koillissanomat alkoi ilmestyä entisen perjantain lisäksi myös tiistaisin.

Kitkajärven Suonnansaaressa syntynyt, Kitkalaisen nimimerkkiä käyttävä päätoimittaja teki pientä sanansaattajaa ensimmäiset vuodet kotonaan yhdessä puolisonsa Annan kanssa.

Koillismaata ja Koillissanomia esittelevässä lehtisessä 

Rinne kirjoitti seuraavsti vuonna 1956

PAKINAT 

Koillissanomiin kirjoittamia pakinoita Kitkalainen - nimimerkillä, pakina-sivujen sisällysluettelo

Koillissanomissa työskenteli 1960-luvulla myös tomittaja Arto Paasilinna, joka on  nykyään yksi Suomen suosituimmista kirjalijoista! 

Katso valokuvia KS-toimituksesta 1960 luvulta tästä linkistä 

Uutisia 

Katso tästä wanhoja uutisia ja reportaaseja

Koillissanomien perustaja, päätoimittaja Reino Rinne Sanomatalon pihalla talvella 1966. Koillissanomat osti syksyllä 1958 kauppias Eino Aholalta talon ja tontin Kitkantien varrelta. Toimitus, konttori ja paperikauppa sai tilat asunrakennukseta. Kirjapainolle remontoitiin tilat piharakennukseen. – Kuva Wesa Rinteen arkisto. 

Kuusamon kirkonkylää rakennusmestari Kauko Törmäsen talon edestä kuvattuna talvella 1966. Koillissanomat osti syksyllä 1958 kauppias Eino Aholalta talon ja tontin Kitkantien varrelta. Asuinrakennus muuttui Sanomataloksi, josta toimitus, konttori ja paperikauppa saivat tilat. Piharakennukseen remontoitiin tilat kirjapainoa varten. – Kuva Wesa Rinteen arkisto. 

---

- Hyvä lehtimies kirjoittaa mitä tietää, mutta vielä parempi lehtimies tietää mitä kirjoittaa. (RR) -