KAAMEA IIJOKISUUNNITELMA
Muuten vuosi 1962 sujui asemasodan merkeissä. Mitään
kerta kaikkiaan pelottavaa ei esiintynyt. Ainakaan mitään sellaista, joka
olisi parkkiintuneita koskisotureita sanottavammin säikyttänyt. Koillissanomat
esitteli huhtikuussa varoittavana esimerkkinä voimarakentamisen haittapuolia
Kemijoen varsilta. Siellä oli noustu kapinoimaan mutta vasta sitten kun se oli
jo myöhäistä.
Toukokuussa, jolloin oli kulunut 7 vuotta koskisodan alkamisesta. KS julkaisi
Suomen Sähkölaitosyhdistyksen puheenjohtajan Unto Rytkösen
haastattelulausunnon, jossa suoraan sanottiin, että Kuusamon koskivoimien
valjastaminen ei ole enää kannattavaa. Kitkalainen kirjoitti samasta aiheesta
ja esitti vetoomuksen Kuusamon kunnalle: on aika luopua.
Marraskuun 1. päivänä KS joutui hälyttämään etusivun yli vedetynotsikon
Iijokisuunnitelman synkästä varjosta. Varatuomari Pentti Saarikko, jonka
muistamme Kuusamon vesivoimatoimikunnasta, oli Oulun kunnallispäivillä
esitellyt ns. Iijokisuunnitelmaa, jonka toteuttamisella Kuusamon vesivoimien
energiantuotto kaksinkertaistuisi. Siihen seikkaan, että rantavahingot ja muut
menetykset moninkertaistuisivat, Saarikko ei kajonnut. Kukaan täkäläinen ei
kuitenkaan voinut olla tajuamatta, että Iijokisuunnitelma oli koko ylitse
Koillismaan - Kuusamon ja Posion - kannalta hurja hävityssuunnitelma. Se olisi
mm. kuivannut Kitkajoen uoman ja siten tuhonnut Kuusamon matkailulliset kosket.
Kuusamon kunnan edustajina Oulun kunnallispäivillä
olleet U.A. Virranniemi ja Eetu Korpua vastustivat jyrkästi suunnitelmaa, jota
he pitivät murskaavana iskuna maataloudelle. Iijokisuunnitelman toteutuessa jäisivät
vain vahingot Kuusamon alueen kärsittäviksi. Iijoen alisen alueen kuntien
edustajien lausunnoissa ilmeni myönteistä henkeä Iijokisuunnitelmaa kohtaan.
Kertoessaan tästä marraskuun 1. päivänä Koillissanomat toisti aikaisemmat
vaatimuksensa perusteellisen tilakohtaisen ja yrittäjäkohtaisen tutkimuksen
toimeenpanosta.
Vuodelta 1962 on ylläkosketellun jälkeen oikeastaan
kirjattavissa enää yksi merkittävä kannanotto. Joulukuun 6. päivänä -
itsenäisyyspäivänämme - KS:n yleisönosastossa rakennusmestari Matti
Paloniemi esitti kyselyn, säästyttäisiinkö järkyttäviltä vahingoilta, jos
voimalat rakennettaisiin Kuusamon alueelle, kuten kansanedustaja N. Ryhtä oli jälleen
esittänyt. Kukaan ei Matin kyselyyn vastannut.
Vuonna 1963 koskisodan rintamilla aseet pysyivät
vaiti. Ainoastaan sellainen seikka on tammikuun 18. päivältä kirjattavissa,
että Kuusamon valtuusto purki KS:n 'saarron' päättämällä antaa jälleen
ilmoitukset myös Koillissanomille. Sotarintamalla vallitsi asemasotakausi.
Puolin ja toisin tehtiin puhdetöitä, niin kai voisi sanoa.
Mutta on syytä todeta: Se oli tyyntä myrskyn edellä.
Koskisota index