HERROJEN KANSSA MARJAAN?
Vesivoimatoimikunnan neuvottelussa käyttivät sitten
puheenvuoroja kunnan edustajat. Niissä ei vastustettu voimalain rakentamista, päinvastoin
asetuttiin niitä kannattamaan. Kuitenkin sillä ehdolla - ja tämä oli tässä
vaiheessa tärkeätä - että laitokset tulisivat Kuusamon alueelle. Kunnan
olisi lisäksi päästävä osakkaaksi rakentavaan yhtiöön. Hämmentävänä
tekijänä oli näinä aikoina alkanut virrata julkisuuteen tietoja uusista
suunnitelmista, joiden mukaan Kuusamo ei saisikaan mitään laitoksia, vaan
vedet käännettäisi virtaamaan Iijoen kautta Pohjanlahteen. Tämä suunnitelma
käänsi myöhemmin loputkin kuusamolaiset vastustamaan voimarintaman hankkeita.
Presidentti Kuuskoski huomautti, että kuusamolaisten
ei pitäisi pitää ehdottomasti kiinni osakkaaksi pääsystä. Kitkajärven
kohtalona tulee joka tapauksessa olemaan, hän mainitsi, rakentamistapauksessa säännöstely.
Kuinka suureksi Kitkan ja muiden järvien säännöstely muodostuu, siitä ei
ole vielä kuvaa, presidentti Kuuskoski sanoi. Kitkajärven kohdalla mainittiin
varovaisesti puolitoista metriä.
Tilaisuudessa toistettiin että parhaillaan Kuusamossa
suoritetaan valtion vesivoimatoimikunnan toimesta vesistötutkimuksia. Arvo
Heikkinen huomautti että sen tutkimuksen suorittajien joukossa ei ole
maatalouden asiantuntemusta. Hän korosti pätevän ennakkotutkimuksen
suorittamista Kuusamon voimalaitosten hyöty- ja haittapuolista.
Lainaan Koillissanomain selontekoa keskustelusta, jota
pres. Kuuskoski kiitti avoimeksi ja rehdiksi, mutta jossa ei suinkaan löydetty
yhteistä säveltä. "Päätoimittaja Rinne torjui tässäkin kokouksessa
eräiden kuusamolaisten taholta esitetyn väitteen, että Kuusamo - Seura olisi
lähtenyt vastustamaan koskien rakentamista ja vaatimaan luonnonsuojelualueiden
laajentamista." - "Kuusamo - Seura, kuten Kuusamon kuntakin on pitänyt
välttämättömänä Oulangan luonnonsuojelualueen säilyttämistä
koskemattomana, mutta ennen kaikkea seura on kuusamolaisten rannanomistajien ja
muun väestön etujen nimessä vaatinut pätevän ennakkotutkimuksen
suorittamista siitä, millaiset vahingot vesistölle ja elinkeinoelämälle
vesistöjen säännöstelystä aiheutuisivat." - "Kitkajärven
kaikenlaatuista säännöstelyä hän ilmoitti ehdottomasti rannanomistajain
etujen nimessä vastustavansa."
"Kuusamo ei hyväksy Kitkan vesien kääntämistä
Iijokeen", otsikoi Kaleva 5.8.61 julkaisemansa selonteon mainitusta
neuvottelusta, jota voitaneen pitää käännekohtana Kuusamon kunnan
suhtautumisessa koskisotaan ja nimenomaan vesistöjen voimatalouden hyväksikäyttöön.
Kunnanmiesten mielen taivaalla alkoi, siitä voimme olla vakuuttuneita, häivähdellä
tummia pilvenhattaroita. Epäilys alkoi kysellä: "Onkohan sittenkin lähdetty
herrojen kanssa marjaan?"
Oulun yliopisto yhtyi syyskesällä 1961
kuusamolaistahon vaatimuksiin erikoisen tutkimuselimen antamiseksi selvittelemään
Kuusamon ja Posion vesistöjen säännöstelyvaikutuksia. Tämä arvokas
kannanilmaisu otettiin puolustajien taholla kiitollisuudella vastaan, samalla
kun 'hädän ja hyvänmielen' tunnelmissa toivottiin ratkaisun lykkääntymistä
ainakin huhtikuun 1. päivän 1962 tuolle puolen. Silloin astuisi voimaan uusi
vesilaki, joka antaisi entistä enemmän pontta vaatimuksille
ennakkotutkimuksista. Loppuvuosi 1961 voitiin kokea jonkinlaisena hengähdystaukona.
Mitään hurjan kriittistä ei ilmaantunut tapahtumien taivaalle.