Päätoimittaja Reino Rinne: Lehden tarkoitus ja tehtävät

Koillispohjanmaan alue, jonka laajat väkirikkaat Kuusamon, Posion, Pudasjärven ja Taivalkosken pitäjät muodostavat, on varsin selväpiirteisen erillinen pienoismaakunta, jota ei voida merkitä enemmän Pohjoispohjanmaan tai Peräpohjolan kuin Kainuun tai Lapinkaan omistukseen. Kitkan ja Iijoen vesistöt sitovat tämän alueen maantieteellisessä katsonnassa melko yhtenäiseksi alueeksi, jonka väestöllä on monia yhteisiä vaikeuksia ja mahdollisuuksia.

Liikennekysymysten ratkaiseminen nimenomaan rautatieyhteyksien järjestämisen muodossa on koko Koillispohjanmaata ajatellen vielä toistaiseksi toteutumatta samoin kuin sähköistäminenkin. Nämä suuret puutteet aiheuttavat sen, ettei täkäläisillä suurilla metsärikkauksilla toistaiseksi ole juuri mitään arvoa ja niistä siis pohjimmiltaan johtuu, että työttömyys ja yleinen vähävaraisuus ovat näiden seutujen asukkaiden ainaisena vitsauksena, mutta lisäksi, erityisesti Kuusamossa ja Posiolla jatkuva isonjaon suorittamisen lykkäytyminen osaltaan jarruttaa näiden seutujen kehitystä taloudelliseen omavaraisuuteen ja hyvinvointiin.

Maa- ja karjatalouden kehitys ja laajeneminen niin voimaperäiseksi kuin luontaiset mahdollisuudet edellyttäisivät, ei täällä ole mahdollista ennen liikenne-, sähköistämis- ja teollistamispulmien ratkaisemista tyydyttävällä tavalla. Paitsi rautatieyhteyksiä ja sähköä Koillispohjanmaalle on saatava metsärikkauksien tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä varten puunjalostusteollisuutta. Tehokkaiden etsiskelyjen tuloksena Koillispohjanmaalta voidaan löytää kenties kaivosteollisuutta.

Koillispohjanmaan kuntien suuret taloudelliset vaikeudet, joista valtavat koulu- ja huoltorasitukset ovat pulmallisimpia, eivät tule vähentymään eivätkä tasoittumaan siedettävälle kannalle ennen kuin täällä väestön elintaso ja veronmaksukyky on kohonnut ja mahdollisuuksien rajoissa oleva väestön taloudellinen omavaraisuus saavutettu.

Niiden suurten koko Koillispohjanmaan väestöä koskevien kysymysten rinnalla, joihin yllä on viitattu, esiintyy joukko mitä moninaisimpia yhteisiä asioita, joita valvottaessa ja esiin tuotaessa täällä tarvitaan omaa lehteä, äänenkannattajaa, jonka syntyminen on vihdoin tapahtunut tosiasia. Julkisella sanalla, nimenomaan sanomalehdellä, on nykyaikaisessa elämänmenossa ratkaisevan tärkeä osuutensa. Jokapäiväinen elämämme on tulvillaan sellaisia pulmakysymyksiä, hankkeita ja muita seikkoja, jotka on kypsytettävä julkisen sanan ahjossa, sillä "rautoja" on työlästä takoa kylmiltään.

"Koillissanomat", neljän yllämainitun pitäjän lehti, alkaa ensi lokakuun alusta säännöllisen, kerran viikossa tapahtuvan ilmestymisensä.

Puoluepolitiikasta täysin riippumattomana lehtemme pyrkii voimiensa mukaan ajamaan koko Koillismaan 40.000:sen väestön etuja käsittelemällä tärkeitä ajankohtaisia, taloudellisia ja sivistyksellisiä kysymyksiä, julkaisemalla uutisia ja toimimalla tehokkaana ilmoitusvälineenä.

Lehteä julkaisee tätä varten perustettu osakeyhtiö, jonka osakaita on jokaisessa yllämainitussa pitäjässä. Pohja on siis siinäkin suhteessa yhtenäinen.

Koillispohjanmaan väestö Kitkan rannoilta ja Oulanganlaakson liepeiltä aina Iijoen keskijuoksuille, maaselän molemmin puolin, taistelee päivästä päivään jokseenkin yhtäläisiä vaikeuksia vastaan. Työtä ja taistelua tämän syrjäisen, monessa unohdetun ja vähälle osalle jääneen maakunnan kohottamiseksi muiden maakuntien vertaiseksi vaaditaan jokaiselta tämän maankolkan asukkaalta, kultakin omalla paikallaan ja omalla alallaan. Tuossa työssä ja taistelussa tahtoo "Koillissanomat" seisoa rinnallanne ja kasvaa kerallanne. Kooltaan ja ilmestymistiheydeltään vaatimattomanakin lehdellämme tulee olemaan oma tärkeä merkityksensä. Mitä useampi koillispohjalainen koti heti alun pitäen ottaa tämän lehden "perheensä jäseneksi", sitä tehokkaammaksi aseeksi "Koillissanomat" yhteisessä taistelussamme on nopeasti muodostuva.

Reino Rinne

Koillissanomat 18.8.1950.