Väsynyt elämä 

päivän hulina,
tämä kiihkeä taistelu,
hermoja repivä tempo
ei sentään voine olla
elämän alkuperäisen
tarkoituksen toteutus.

Kuvittelen, ah, toivon:
joskus tulee rauha,
myrsky elämän ulapalla
hellittää laantuu tyyntyy.
Tai ellei myrsky tyynny
tulee loppujen loppu
- tyyntyy koko elämä.
Tuulikaan ei jää eloon.

Liekö tämä mieletön
raastavan repivä riento
tyynen kuoleman veroista?