Kun kulkee oikeata tietä, niin ikäkään ei näytä purevan, vaikka "liian aikaisin" oikeassa oleminen vaatiikin lujenpaa tekoa ja kanttia. Mutta minnekäs ihminen itsestään, omasta perusluonteestaan eli tehtävästään, erkanisi.
Erityistä kunnioitusta, näinä kaupallisina ja oman edun tavoittelun aikoina, on herättänyt teko, jolla "luovutit" Luontoa tuleville sukupolville. Monet asiat ovat, Kuusamosta Etelämantereelle asti, muuttumassa. Parempaan suuntaan ja vallankumouksellisella tavalla.
Luonto, Suurin Demokraatti, kohtelee lopulta jokaista ihmistä samanarvoisella tavalla.
Oman käsityksen mukaan kuljemme kohti parempia aikoja kahdesta syystä:
1. Vallalla tai rahalla ei kukaan enää voi poliittisesti tai muulla hallinnollisella päätöksellä määrätä tai ostaa itselleen esimerkiksi otsoonisuojattua tai säteilystä vapaata paikkaa maapallolta.
2. Toisaikainen tiedonvälitys tuo kuvan Luonnon tuhosta tai uhasta samanaikaisesti tokiolaisprofessorin ja eirtrealaislapsen näkökenttään ymmärrettävällä tavalla ja samanaikaisesti.
Solidaarisuusaate, yhteisvastuun oppi, ei saa pysähtyä vain aikalaisiin. Se on ulotettava koskemaan myös tulevia sukupolvia.
Vielä virtaa Kokemäenjokikin puhtaana.
Vuorikemian "putket pois merestä" - projekti toteutuu jo 1-3 vuoden kuluttua. Silakat saavat taas silmänsä 10-30 vuoden kuluttua Porin merialueen edustalla.
Valistuneet eurooppalaiset ostajat ovat pakottaneet Vuorikemian ympäristöinvestointeihin. Greenpeace on tässä kehityksessä ollut merkittävä vauhdittaja. Eikä siinä vaatimuksen myrskyhuudossa ole jäänyt kuulumatta Kuusamon miehenkään perusääni.
Taistelu Luonnon puolustamisessa ei ole vielä voitettu. Se on vasta alkanut ja nousevan nuorison parhaat voimat ovat liikkeellä, kohdaten samanlaisia vaikeuksia kuin aikaisemmatkin.
Oman edun tavoittelu, kaksinaamainen kierous ja itsekäs ahneus eivät häviä maailmasta koskaan, mutta eivät myöskään ne voimat, jotka perustavat työnsä henkilökohtaiselle arvokkuudelle Luonnon puolustamisessa.
Onnittelut ja voimantoivotukset Luonnon puolustamisen asiassa.
Lujana kuin kiviaita!
Heikki Rinne
Kansanedustaja, Pori
Koillissanomat 21.7.1993