Tuo joka sunnuntaina radiosta kuuluva, musiikilla höystetty otsikko – tällä viikolla kuulemme – pulpahti mieleeni kaavaillessani jutun tekemistä lähestyvän suurtapauksen vaiheilta – talviolympialaisten, jotka 26.1.1956 alkavat Italian vaihtelevalla maaperällä, Cortinan kuulussa vuoristossa.
Saas nähdä, kuinka siellä oikein käy..?
Sitähän tässä jännätään – Suomen kansakin melko suuriprosenttisesti. ”Nukkuvien puolue” tässä suhteessa on tuskin läheskään yhtä suuri kuin äskeisissä presidentin valitsijamiesvaaleissa! Urheilu on lähellä suomalaisia. Varsinkin hiihto, jota Suomen kansa melkein sataprosenttisesti harrastaa. Harvat, ylen harvat ovat ne suomalaiset, jotka eivät olisi jossakin vaiheessa hiihtäneet ja jotka siis eivät lainkaan osaisi hiihtää.
Suomalaiset hiihtäjät eivät ole ensi kertaa Cortinassa. Monen monta kertaa siellä on suomalainen suksimies lappanut latua. Viime talvena viimeksi. Mutta tällä viikolla alkava ottelu on arvokkaampi ja suurenmoisempi kuin koskaan ennen. Olympiakullasta, hopeasta, pronssista ja muista kärkipään tiloista siellä nyt taistellaan, ja tuolle taistelulle antaa oma arvokkuutta, väriä ja jännittävyyttä se, että siellä ovat nyt myös Neuvostoliiton kuuluiksi tulleet hiihtäjät mukana – ensi kerran talviolympialaisissa.
Edelliset olympialaiset talvikisat pidettiin, kuten muistamme, Norjan maaperällä. Siellä meidän hiihtäjillämme oli paljon sanomista. Ilahduttavan hyvä menestys. Mutta entäpä nyt?
Minulla on sellainen tunto sormenpäissäni, että hyvä meillä nytkin on joukkue – ehkä vahvempi ja nopeampi kuin koskaan ennen, mutta se vielä ei merkitse puoliakaan. Monella muulla maalla – Neuvostoliitto, Ruotsi, Norja – on ennakkoon katsellen ”pulla yhtä laatuisasti uunissa”, joten lujan takana on nyt kulta ja kunnia. Löyhässä se ei liene näissä kisoissa kenellekään. Hikeen siinä on totisesti hiihdettävä jokaisen yrittäjän – ehkäpä hiet kuivuunkin sen lisäksi.
Mutta kuten sanottu – tällä viikolla kuulemme. Perjantaina ja lauantaina tiedämme jo jotakin. Omien poikiemme ja tyttäriemme menestykseksi pidämme luonnollisesti ankarasti peukaloita pystyssä.
Koillissanomat 24.1.1956.