Oik.lis, ministeri Lauri Tarasti
Tiivistelmä
Koskiensuojelu on toteutettu lailla Ounasjoen erityissuojelusta, koskiensuojelulailla sekä lailla Kyrönjoen erityissuojelusta. Koskien suojelusta säätäminen oli kiihkeä ja hyvin poliittinen ajanjakso, jossa lainsäätämisjärjestys ja korvaukset olivat keskeisessä asemassa. Lainsäätämisjärjestyksen suhteen voimalayhtiöiden kantana oli, että valtio jakamattomana juridisena kokonaisuutena vastaa yhtenäisesti tekemistään sitoumuksista ja jos niihin puututaan, sen on tapahduttava perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Tuomioistuinlaitos kuitenkin katsoi, että yksityisoikeudellinen yhteisö on valtion toimielimen kanssa sopimusta solmiessaan velvollinen ottamaan huomioon, ettei hallintoviranomaisen toimivalta ulotu sitomaan valtiota sopimuskumppanina valtion hallitusmuodon nojalla käyttämän tuomiovallan ja lainsäädäntövallan osalta. Valtio ei ollut tässä syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Korvauksiin, joissa kyse oli siitä, täyttääkö vesivoiman luonnonmukaisen nimellistehon perusteella lasketun täyden hinnan mukainen korvaus täyden korvauksen vaatimuksen, eivät tuomioistuimet ottaneet kantaa todettuaan, ettei sopimusrikkomuksia ollut tapahtunut. Perustuslakivaliokunta kuitenkin hyväksyi lausunnossaan luonnonmukaisen nimellistehon mukaisen korvauksen, mistä tuli sovellettavaa oikeutta koskiensuojelulaissa ja laissa Kyrönjoen erityissuojelusta. Valtio maksoi korvauksia koskiensuojelulain ja erityislakien toteuttamisesta 398 milj. markkaa (noin 67 milj. euroa). Jos olisi seurattu lunastuslakia, olisi saamatta jäänyttä hyötyä tullut korvata moninkertaisesti.
Sivut 1 2 3 4 5 tulossa